maanantai 3. helmikuuta 2014

Harmaan talouden kukistaja vai talonrakentajan kuoppaaja?

Törmäsin seuraavaan juttuun ja täytyy myöntää että nyt pysähtyi asunnonomistajan purkka ja sydänkin jätti muutaman tahdin väliin.

Juttu on sinänsä pieni ja vaatimaton mutta merkityksellisimmät jutut yleensä ovat.

Taas mielestäni vaikuttaa siltä että julkishallinnollisten toimien puolesta on lähdetty totauttamaan toisaalta varsin perusteltua asiaa mutta toimenpiteitä ei ole ajateltu täysin loppuun saakka. Idean takana oleva ajatus on mielestäni hyvä ja jalo mutta tämän seuraukset pelottavat varsin rankasti.
Asunnon rakentajalle ja rakennusluvan vaativan remontin suorittajalle uusi valvontavaade luo aivan järkyttäviä lisätöitä. Miettien sen kuinka paljon työtunteja talon saneeraamiseen ja rakentamiseen uppoaa. Muutoksen mukaan kaikki nämä tunnit tulisi olla todennettavissa. Myöskin oman työn osuus tulee todennäköisesti kirjata myös ylös, sen kasvaessa yleensä näissä projekteissa hyvin merkittäväksi. Eli rakentaja tai remontoija saa miettiä joka päivä käydessään nukkumaan kirjanpitovihkonen kourassaan että mitä sitä nyt tuli tehtyä ja kenen kanssa.

Lisäksi koko homma on kuorrutettu vielä järkyttävällä uhkasakolla mikäli olet unohtanut esimerkiksi laskea oman työn osuutesi kohdalleen ja vouti katsoo täten teetetyn pimeää työtä jollakulla koska talo on kuitenkin valmistunut.

Kauhein piirre tällä määräyksellä on se että tämä avaa täysin avoimet ovet arvioverotukselle.

Kyllä, sanoin arvioverotukselle.

Tämä on useissa jutuissa ja blogiteksteissä leijuva hyvin huvittava termi mutta täyttä totta suomalaisessa veropolitiikassa. Tämä on eniten käytössä yrityspuolella, mutta mikäli laki on olemassa niin en jaksa uskoa etteikö sitä voisi soveltaa laajemmaltikin.

Nykyisellään laki mahdollistaa tuloilmoituksen palauttamatta jättäneiden elinkeinonharjoittajien verottamisen keskivertaisen vastaavan toimenkuvan omaavan toimijan keskiarvoansion mukaisesti. Tämä siis tarkoittaa sitä että mikäli verottaja ei saa tuloilmoituksia olettaa tämä yrittäjän jäävän saantipuolelle keskiarvoansion verotusarvon verran. Tämä on tuonut hyvin suuria yllätyksiä monelle kun unohtaa täyttää vuoden ajalta ko. lappuja koska yritystoimintaa ei ole sivutoimessa ollut.

Samaa ideologiaa kun soveltaa tuohon juttuun niin alkaa pahemmasti pelottamaan: Kaikki kirjalle tehty talkootyö tai oma työ voidaan myöhemmin verottaa saamatta jääneen verohyödyn perusteella. Aikaisemmin tämä ei ole ollut mahdollista koska kukaan ei oikeasti ole tietänyt täydellisesti tunteja joita talon rakentamiseen on käytetty.

Mitenkä tämä siis toimisi?

No kokeillaanpa:

Talkoilla rakennettu lämmin autotalli

Runkopuiden kaataminen, mitallistaminen ja parruiksi tekeminen. Apuna 2 henkilöä.
Perustan kaivuu omalla kaivinkoneella. Apuna 1 henkilö.
Maa-ainekset talon kiinnekirjan oikeuttamalta yhteiseltä hiekkamontulta, itse kuljetettuna. Apuna 1 henkilö.
Lattia valu talkoilla. Apuna 6 henkilöä.
Rungon pystyttäminen. Apuna 2 henkilöä.
Seinien eristäminen ja vuorilaudoituksen tekeminen. Ei apulaista.
Sisäpintojen tekeminen. Apuna 1 henkilö.

Rakennuksen valmistumiseen osallistuneet myös soveltuvissa työvaiheissa naapurustoon kuuluvat LVI-, sähkö- ja putkiasentajat.


Lasketaanpa:

Runkopuiden tekeminen vaatii metsurin taitoja, verrataan siis metsurin toimenkuvaan ja palkkaan, vähennetään epäpätevyyslisä. Apuna 1 henkilö. Laskennalliset työtunnit puumäärälle n. 40 h x 3

Kaivuutyöt vaatii maansiirtotyöläisen taitoja, verrataan kaivinkonekuskin palkkaan, vähennetään epäpätevyyslisä. Laskennalliset työtunnit n 36 h x 2.

Maa-aineksen kuljettaminen vaatii kuljetustyöntekijän taitoja. Verrataan kuorma-auton kuljettajan palkkaan. Apuna 1 henkilö. Laskennalliset työtunnit n. 6 h x 2

Lattiavalu vaatii muurarin taitoja. Verrataan siis muurarin palkkaan. Apuna 6 henkilöä. Laskennalliset työtunnit 12 h x 7

Rungon pystyttämiseen vaaditaan timpurin taitoja. Verrataan timpurin palkkaan. Apuna 2 henkilöä. Laskennalliset työtunnit 8 h x 3

Seinien eristämiseen vaaditaan talonrakentajan taitoja. Verrataan talonrakentajan palkkaan. Yksin tehtynä laskennallisten työtuntien määrä kasvaa. Laskennalliset työtunnit n. 77 h

Sisäpintojen tekemiseen vaaditaan timpurin tai talonrakentajan taitoja. Verrataan näiden toimien palkan keskiarvoon. Laskennalliset työtunnit 55 h x 2

Sähkö-, LVI-, ja putkiasennukset vaativat erityisammattitaitoa joten näiden laskennallinen arvo on huomattavasti suurempi. Käytetään laskentaperusteena palkkojen keskiarvoa. Laskennalliset työtunnit 24 h x 3


Yhteenlaskua vaikkapa 25 e tuntipalkalla homman nopeuttamiseksi:

Metsuri 40 x 3 = 120 x 25 €= 3000 €
Kaivinkone 36 x 2= 72 x 25 €= 1875 €
Kuorma-auton kuljettaja 6 x 2= 12 x 25 €= 300 €
Muurari 12 x 7= 84 x 25 €= 2100 €
Timpuri 8 x 3= 24 x 25 €= 600 €
Talonrakentaja 77 x 25 €= 1925€
Sähkö. LVI ja putkiasentajat 24 x 3= 72 x 25 €= 1800 €


Eli summaten: Maksamatta jääneet palkat = Verohyödynalaiset palkkiot joita ei ole suoritettu talkooluonteen takia. Yhteensä: 11600

Tästä laskien maltillisen 20% verotuksen mukaisesti maksettavaa siis jäisi tilittämättömän verohyödyn muodossa: 20%*11600 eli 2320 €

Kyllä tällä harmaa työ saadaan lakkaamaan. Niin kyllä kaikki muukin työ.
Mielenkiintoinen tilastotieto on muutenkin se että korjausrakentamisen osuus kaikesta rakentamisessa on Suomessa 50 %, kun vastaavasti luku on Ruotsissa 60% ja Norjassa 70 %. Mitenköhän tämän käy sitten jatkossa?

Aina kaikkia päätöksiä ei ymmärrä, tai sitten ymmärtää hieman liian monelta kantilta.

'
'