Täytyy myöntää että kuulun varmaankin niihin myöhäisheränneisiin suuren ja pelastavan E-10 bensiinin kohdalla. Joulukuussa ajellessani nimittäin radiosta vain ilmoitettiin että 95-oktaanisen bensiinin myynti loppuu.
Missä tästä on keskusteltu ja milloin?
Koko homma meinaan haiskahtaa mielestäni todellakin jollekin muulle kuin etanolille.
Tutustuttuani asiaan ei ymmärrykseni kovinkaan paljoa kasvanut, ihmetys tosin kyllä.
Meinaan kun suomessahan on tunnetusti iäkäs autokanta joka selviää myös tästä ja tästä. Tätä vasten mietittynä en löydä kovinkaan paljon perusteluita sille että siirrymme ilmoituksella sellaiseen bensiiniin joka ei käy suurimpaan osaan suomalaisten autoista.
Kun vielä pohditaan sitä mitä etanoli tekee moottorille niin ymmärrykseni ei edelleenkään kasva. Bensiini on öljy joka palaessaankin jättää suojaavan kalvon, etanoli on viina jota käytetään myös liuottimena, joten turhat kalvot lähtevät varmasti liukenemaan. Tämähän ei tosiaankaan ole ongelma uusissa autoissa joiden moottorit on valmistettu erilaisella tekniikalla mutta vanhemmat autot sitten edelleen...
Hetken etsimisen jälkeen löysin tietoa jossa kerrottiin E-10 bensiinin testauksista, hyvin toimii, Ranskassa, uudella autolla.
Yhtenä perusteena E-10 laukaisua pidettiin sitä että etanolin sekoittaminen bensiiniin pudottaa polttoaineen hintoja. Jos joku huomasi näin käyneen niin kertokaa toki.
Kun koko soppaan lisätään vielä se että jo ennen julkaisuaan oli tiedossa ettei E10-bensiini sisällä samaa energiamäärää kuin aikaisempi 95-oktaaninen bensiini niin kyllä sitä alkaa jo kyllästymään ihmettelyyn.
Koko kupletin organisoinnissa mielestäni flopattiin todella pahasti, yht`äkkiä ilmoitettiin että 95 oktaaninen bensiini muuttuu E10:ksi, ja 98-oktaaninen bensiini jätetään ns. "suojabensiiniksi" niihin autoihin jotka eivät E-10 laatua sulata. Sinänsä ajatuksena ehkä jollakin häviävän pienellä tasolla järkevä, olihan siinä ajateltu niitäkin autoilijaressukoita joilla on se sellainen vanha auto. Tämähän vain kun johti siihen että suurelta osalta bensa-asemia loppui 98-laatuinen bensiini vuoden ensimmäisellä viikolla.
Nyttemmin olen vielä antanut itselleni kertoa että 98 laatuinen bensiini on sitten "siirtymäajan" bensiini, tarkoittaen sitä että senkin valmistus lopetetaan muutaman vuoden sisällä.
Jotenkin minusta alkaa tuntua siltä että päätöstä väsänneiden päättäjien hankintalistoihin uusi bensiini ei vaikuta millään tavalla. Muutama vuosi takaperin kun ajoneuvoveroa uudistettiin, jotta Suomen autokanta uudistuisi niin joku suurista päättäjistähän ilmoitti että suomalaisten tulot ovat sillä tasolla että jokaisella on varaa ostaa uusi auto.
Näin vaativana kuluttajana voin ilmoittaa että ainakaan minulla ei ole rahoja äkkiseltään kipaista kauppaan ja ostaa uutta kärryä. Varsinkaan kun nykyiset autot eivät vastaa niitä vaateita joita itseltäni löytyy, mistä löytyy auto joka kestää jatkuvasti huonoja teitä, kovaa tärinää, suuria lämpötilan vaihteluita, omaa korkean maavaran, järkevän kulutuksen eikä reistaile talvella, niin ja on vielä järkevässä hintaluokassa?
Olenkin sitä mieltä että E10 bensiini oli ihan kaunis ajatus, se nuijittiin pöytään kaikessa hiljaisuudessa jottei sitä olisi vastustettu, ja kuten niin monen muunkin kauniin ajatuksen kanssa: toteutus vain tökkii.
Maksumieheksihän joutuvat eittämättä pieni- ja keskituloiset ihmiset, mutta tähänhän on jo totuttu, ensin tiputettiin käytettyjen autojen verotusta, mikä tiputti myös luonnollisesti autojen jälleenmyyntiarvoa, sitten autovero muutettiin päästöperusteiseksi joka nosti automaattisesti vanhojen autojen verotusta, nyt vanhoihin autoihin joutuu pakosta tankkaamaan vielä kalliimpaa bensiiniä joka sekin tiputtaa jälleenmyyntiarvoa ja kun lopulta 98 bensiinistä luovutaan niin autostaan joutuu vielä maksamaan ongelmajätemaksun, jonka jälkeen on luonnollisesti ostettava uusi auto.
Voinkin mielestäni todeta että E10 sotkuun sopii varsin hyvin seuraava sananlasku:
"kameli on komiteatyönä suunniteltu hevonen"
torstai 20. tammikuuta 2011
lauantai 4. joulukuuta 2010
Suvaitsevaisuudesta.
Olen mielenkiinnolla seurannut ilmiötä suvaitsevaisuudesta ja sen leviämisestä kaikille elämän aloille, joka sinänsä on hyvä mutta liiallisuuksiin vietynä täysin luonnonvastaista.
Kamelin selkä katkesikin tämän tekstin saattelemana ja ryhdyin siis pohtimaan asiaa aivan kirjallisestikin. Kiitoksia Yrjölle.
Jos tarkastellaan ihmisen kehityshistoriaa ja jopa selviytymistä lajina, niin valikoivuus ja suvaitsemattomuus on näytellyt varsin suurta osaa näissä. Jotenkin nurinkuriselta kuulostaa se, että nyt täytyisi kaikki suojakuoret tiputtaa kerralla ja hyväksyä kaikki erilainen vain sillä vetoomuksella että olemme niin kehittyneitä. Ihmisen kehitykselle kun on vain perusteensa.
Mielestäni outo ilmiö on se että tätä luontaista valikoimista pidetään nykyisin julkisessa sanassa jotenkin vastenmielisenä, ja kyseisenlaisen toiminnan harjoittajia jollakin tapaa viallisina.
Sanotaan että ihminen saa valita kenen kanssa on tekemisissä. Siis sanotaan. Sitten on nämä julkilausujat jotka suureen ääneen toitottavat että suvaitsemattomissa on jotakin vikaa, ja samalla eivät suvaitse suvaitsemattomia. Eikös tämä sodi hieman itseään vastaan? Nämä julkipuhujat siis hyväksyvät ulkoiset vaikutteet, ja eri kulttuurien edustajat, mutteivät hyväksy omaa kansaansa jotka vastustavat näitä ryhmiä.
Väite että suurin osa maailman ongelmista johtuisi suvaitsemattomuudesta on mielestäni hatara. Väitteen takana seisojat elävät omassa idylisessä maailmassaan joka todellisuudessa ei toteudu kun heidän omassa päässään. Ihmiselle on luontaista ryhmäytyä, ja ihmiselle on luontaista etsiä itselleen johtajaa. Näin ihmiset toimivat. Ja ihmisille on myös luontaista kuunnella johtajaa joka yleensä määrittelee mikä on suotavaa ja mikä ei, ketkä kuuluvat ko. ryhmään ja miten siihen voi päästä osalliseksi.
Se että ihmiskunta olisi jossain vaiheessa vapaa suvaitsemattomuudesta ja syrjinnästä on mahdoton ajatus, sillä ajatuksen toteutuakseen ihmisten tulisi olla yhtä suurta joukkoa, ei siis kansaa vaan joukkoa, vailla johtajia jotka järjestäisivät vastakkainaasetteluja, kaikilla tulisi olla samanlaiset resurssit käytössään, estääkseen vastakkainasetteluja, kaikkien kulttuurin tulisi olla sama, estääkseen vastakkainasetteluja, ja kaikkien uskonnon tulisi olla sama, estääkseen vastakkainasetteluja.
Ihmiselle on luontaista pitää omasta ryhmästään kiinni ja puolustaa sitä muuttujia vastaan. Toki kehityttävä on, ja mentävä eteenpäin, mutta miksi tästä luontaisesta ominaisuudesta on tehty tuomittavaa ja vähintäänkin sairauteen rinnastettavaa?
Kamelin selkä katkesikin tämän tekstin saattelemana ja ryhdyin siis pohtimaan asiaa aivan kirjallisestikin. Kiitoksia Yrjölle.
Jos tarkastellaan ihmisen kehityshistoriaa ja jopa selviytymistä lajina, niin valikoivuus ja suvaitsemattomuus on näytellyt varsin suurta osaa näissä. Jotenkin nurinkuriselta kuulostaa se, että nyt täytyisi kaikki suojakuoret tiputtaa kerralla ja hyväksyä kaikki erilainen vain sillä vetoomuksella että olemme niin kehittyneitä. Ihmisen kehitykselle kun on vain perusteensa.
Mielestäni outo ilmiö on se että tätä luontaista valikoimista pidetään nykyisin julkisessa sanassa jotenkin vastenmielisenä, ja kyseisenlaisen toiminnan harjoittajia jollakin tapaa viallisina.
Sanotaan että ihminen saa valita kenen kanssa on tekemisissä. Siis sanotaan. Sitten on nämä julkilausujat jotka suureen ääneen toitottavat että suvaitsemattomissa on jotakin vikaa, ja samalla eivät suvaitse suvaitsemattomia. Eikös tämä sodi hieman itseään vastaan? Nämä julkipuhujat siis hyväksyvät ulkoiset vaikutteet, ja eri kulttuurien edustajat, mutteivät hyväksy omaa kansaansa jotka vastustavat näitä ryhmiä.
Väite että suurin osa maailman ongelmista johtuisi suvaitsemattomuudesta on mielestäni hatara. Väitteen takana seisojat elävät omassa idylisessä maailmassaan joka todellisuudessa ei toteudu kun heidän omassa päässään. Ihmiselle on luontaista ryhmäytyä, ja ihmiselle on luontaista etsiä itselleen johtajaa. Näin ihmiset toimivat. Ja ihmisille on myös luontaista kuunnella johtajaa joka yleensä määrittelee mikä on suotavaa ja mikä ei, ketkä kuuluvat ko. ryhmään ja miten siihen voi päästä osalliseksi.
Se että ihmiskunta olisi jossain vaiheessa vapaa suvaitsemattomuudesta ja syrjinnästä on mahdoton ajatus, sillä ajatuksen toteutuakseen ihmisten tulisi olla yhtä suurta joukkoa, ei siis kansaa vaan joukkoa, vailla johtajia jotka järjestäisivät vastakkainaasetteluja, kaikilla tulisi olla samanlaiset resurssit käytössään, estääkseen vastakkainasetteluja, kaikkien kulttuurin tulisi olla sama, estääkseen vastakkainasetteluja, ja kaikkien uskonnon tulisi olla sama, estääkseen vastakkainasetteluja.
Ihmiselle on luontaista pitää omasta ryhmästään kiinni ja puolustaa sitä muuttujia vastaan. Toki kehityttävä on, ja mentävä eteenpäin, mutta miksi tästä luontaisesta ominaisuudesta on tehty tuomittavaa ja vähintäänkin sairauteen rinnastettavaa?
torstai 18. marraskuuta 2010
Koti, Uskonto ja Isänmaa
Jäin ihmettelemään lähiaikojen uutisotsikkoja poliittisesta kehityksestä Suomessa.Tuntuu että päättäjät ja silmäätekevät ovat koko joukolla ihmeissään lahdentakana tapahtuneesta sverigedemokraterna-puolueen menestyksestä. Samoin ihmetyttää Suomessa tapahtunut perussuomalaisten kannatuksen nousu. Sitemmin on ihan tutkijavoimin ihmetelty asiaa ja on tultu sihen tulokseen että suomalaisesta politiikasta on puuttunut "koti-uskonto ja isänmaa" - teema jota nyt perussuomalaiset sujuvasti täyttävät.
Hetkinen.
Suomalaisesta politiikasta puuttuu "koti-uskonto ja isänmaa"- teema.
Toistan: Suomalaisesta politiikasta puuttuu "koti, uskonto ja isänmaa"-
teema.
Miten tämä on tavan ihmisen järjellä käsitettävissä. Suomessako tehdään kansainvälistä politiikkaa niin suurella innolla että tuollaiset pikkujutut kuin koti, uskonto ja isänmaa unohtuvat?
Toisaalta kyllä lähivuosien suomalaisten eurooppalaistamishanke on selkeästi suunnattu tähän suuntaan. Lisäksi kun lasketaan vielä kaikki globaalit kampanjat joihin Suomen on velvoitettu osallistumaan niin tulee tunne että Suomi on instituutiona aivan turha ja siksi pitäisi unohtaa valtion ja uskonnon rajat ja auttaa kaikkia globaalissa ihmisyyden hengessä.
Noh.
Jokaisellahan väitetään olevan oikeus omaan mielipiteeseensä varsinkin demokratiassa. Tosin toisilla on oikeampi mielipide ja näin ollen he ovat jo perusoletukseltaan enemmän oikeassa kuin toiset, tuomatta mitään asiaakaan vielä esiin. Demokratian periaatteiden toteutumista voimme tarkailla hyvin tuntuvin esimerkein sekä ruotsin sverigedemokraterna-kohusta että Suomen perussuomalaisten nostattamasta hälystä.
Ruotsissa oltiin vähintäänkin järkyttyneitä vaalituloksista ja heti ryhdyttiin syötämään anteeksipyyntöjä kansalle, ja ihmettelemään sitä kuinka nämä ulkomaalaisvastaiset ryhmittymät pidetään kurissa kun he nyt pääsivät hallitukseenkin ihan joukolla.
Nyt taas särähtää ajatus korvaan.
En väitä olevani politiikan erityisasiantuntija (näin ollen perusoletukselta siis väärässä) mutta minun mielestäni demokratia perustuu kansan tahtoon ja kansan valitsemiin edustajiin, ja eikös Ruotsissa järjestetty ihan kansanäänestys
siitä ketkä heitä edustavat? Mielestäni älyttömältä kuulostaa yhtälö jossa kansa valitsee itselleen edustajat, edustamaan niitä asioita ja arvoja joita se haluaa eteenpäin vietävän ja sitten nämä kuuluisi jollakin tavalla pitää kurissa.
Samaa yhtälöä voidaan tarkastella perussuomalaisten ilmiössä. Onko se todellakin niin vaikeaa hyväksyä älymystötasolla että talouskriisin aikana Suomalaisia kiinnostavat eniten suomalaiset asiat? Edelleen: "koti, uskonto ja isänmaa" Ymmärtääkseni nämä kuitenkin ovat ne asiat joista ei pitäisi neuvotella, ja onpa näiden takia taidettu joku kahakkakin käydä.
Tarkasteltaessa sitä seikkaa että mihin Suomi pystyy vaikuttamaan jos se uppoaa aina vain syvemmälle globaalien ongelmien myötä, on aika kapea. Siksi mielestäni on vähintäänkin tervettä, jopa järkevää (jälleen lähtökohtaisesti olen tietenkin väärässä) tuijottaa omaa kansallista etuaan tässä talouskriisissä. Toki kaikkien avunantopyyntöjen, sopimusten ja hyvän tahdon noudattaminen on kaunis ajatus ja hieno ele, mutta Suomikin on edelleen veitsen terällä, toteutetaan näitä aatteita sitten kun meillä on oikeasti siihen varaa.
Tätä kaikkea peilaten en oikein ymmärrä miksi perussuomalaisten menestystä jaksetaan ihmetellä.
Mutta mielenkiintoinen ilmiö on ollut seurata sitä kuinka media on alkanut muuttamaan suhtautumistaan perussuomalaisiin näiden menestyksen myötä. Aikaisemmin perussuomalaisista ei kirjoitettu kuin Soiniin ja ulkomaalaispolitiikkaan liittyviä asioita, nyt on havaittu että perussuomalaisilla on paljon perus suomalaista koskevaa sanottavaa.
Hetkinen.
Suomalaisesta politiikasta puuttuu "koti-uskonto ja isänmaa"- teema.
Toistan: Suomalaisesta politiikasta puuttuu "koti, uskonto ja isänmaa"-
teema.
Miten tämä on tavan ihmisen järjellä käsitettävissä. Suomessako tehdään kansainvälistä politiikkaa niin suurella innolla että tuollaiset pikkujutut kuin koti, uskonto ja isänmaa unohtuvat?
Toisaalta kyllä lähivuosien suomalaisten eurooppalaistamishanke on selkeästi suunnattu tähän suuntaan. Lisäksi kun lasketaan vielä kaikki globaalit kampanjat joihin Suomen on velvoitettu osallistumaan niin tulee tunne että Suomi on instituutiona aivan turha ja siksi pitäisi unohtaa valtion ja uskonnon rajat ja auttaa kaikkia globaalissa ihmisyyden hengessä.
Noh.
Jokaisellahan väitetään olevan oikeus omaan mielipiteeseensä varsinkin demokratiassa. Tosin toisilla on oikeampi mielipide ja näin ollen he ovat jo perusoletukseltaan enemmän oikeassa kuin toiset, tuomatta mitään asiaakaan vielä esiin. Demokratian periaatteiden toteutumista voimme tarkailla hyvin tuntuvin esimerkein sekä ruotsin sverigedemokraterna-kohusta että Suomen perussuomalaisten nostattamasta hälystä.
Ruotsissa oltiin vähintäänkin järkyttyneitä vaalituloksista ja heti ryhdyttiin syötämään anteeksipyyntöjä kansalle, ja ihmettelemään sitä kuinka nämä ulkomaalaisvastaiset ryhmittymät pidetään kurissa kun he nyt pääsivät hallitukseenkin ihan joukolla.
Nyt taas särähtää ajatus korvaan.
En väitä olevani politiikan erityisasiantuntija (näin ollen perusoletukselta siis väärässä) mutta minun mielestäni demokratia perustuu kansan tahtoon ja kansan valitsemiin edustajiin, ja eikös Ruotsissa järjestetty ihan kansanäänestys
siitä ketkä heitä edustavat? Mielestäni älyttömältä kuulostaa yhtälö jossa kansa valitsee itselleen edustajat, edustamaan niitä asioita ja arvoja joita se haluaa eteenpäin vietävän ja sitten nämä kuuluisi jollakin tavalla pitää kurissa.
Samaa yhtälöä voidaan tarkastella perussuomalaisten ilmiössä. Onko se todellakin niin vaikeaa hyväksyä älymystötasolla että talouskriisin aikana Suomalaisia kiinnostavat eniten suomalaiset asiat? Edelleen: "koti, uskonto ja isänmaa" Ymmärtääkseni nämä kuitenkin ovat ne asiat joista ei pitäisi neuvotella, ja onpa näiden takia taidettu joku kahakkakin käydä.
Tarkasteltaessa sitä seikkaa että mihin Suomi pystyy vaikuttamaan jos se uppoaa aina vain syvemmälle globaalien ongelmien myötä, on aika kapea. Siksi mielestäni on vähintäänkin tervettä, jopa järkevää (jälleen lähtökohtaisesti olen tietenkin väärässä) tuijottaa omaa kansallista etuaan tässä talouskriisissä. Toki kaikkien avunantopyyntöjen, sopimusten ja hyvän tahdon noudattaminen on kaunis ajatus ja hieno ele, mutta Suomikin on edelleen veitsen terällä, toteutetaan näitä aatteita sitten kun meillä on oikeasti siihen varaa.
Tätä kaikkea peilaten en oikein ymmärrä miksi perussuomalaisten menestystä jaksetaan ihmetellä.
Mutta mielenkiintoinen ilmiö on ollut seurata sitä kuinka media on alkanut muuttamaan suhtautumistaan perussuomalaisiin näiden menestyksen myötä. Aikaisemmin perussuomalaisista ei kirjoitettu kuin Soiniin ja ulkomaalaispolitiikkaan liittyviä asioita, nyt on havaittu että perussuomalaisilla on paljon perus suomalaista koskevaa sanottavaa.
perjantai 8. lokakuuta 2010
Tarkoituksenmukaisuutta etsimässä
Täytyy myöntää että taas kyllä purkka pysähtyi selaillessani seuraavaa juttua
Eikö meidän päättäjillämme oikeasti ole muuta tekemistä?
Ja eikös se Lipponen ole entinen poliitikko?
Omasta puolestani voin sanoa että olen kokenut ruotsinopetuksen enemmän minua itseäni syrjiväksi kuin mahdollisen Venäjän opetuksen, venäjästä olisi ollut minulle jopa hyötyäkin.
Väite että Venäjän opettaminen itäsuomalaisille olisi jollakin tavalla alentavaa on jo omassa älyttömyydessään aivan järjetön.
Tarkastelen asiaa seuraavista perusteluista käsin:
Asiassa kun ottaa huomioon sen että itäsuomessa tapahtuvan matkailun tuotoista suurin osa tulee nimenomaan venäläisturistien tuomana, tästä hyvin kertoo seuraava tilasto, Tokihan tuossa tilastossa käsitellään koko Suomea, mutta 2.97 miljoonaa lomamatkaa Suomeen.
Toistetaanpas vielä: 2,97 miljoonaa lomamatkaa Suomeen.
Edeleen vertailun vuoksi Ruotsin luvut
Ja edelleen jos jatketaan asian tutkimista ihan puhtaasti tilastotietoon nojaten: Ruotsalaiset jättivät maahamme vuonna 2009 155 milj. euroa
Ja venäläiset 534,5 milj euroa, mikä on muuten kolmannes koko vuoden matkailutuotosta.
Joten kun tarkastelee ihan tilastoitua faktaa niin miten niin itä-suomalaisia syrjittäisiin sillä että heille tarjottaisiin mahdollisuus osata venäjää?
Totta on että kahakat on viimeeksi käyty Venäjän kanssa mutta en vain nyt taas ymmärrä jutun perimmäistä tarkoitusta. Suomen taantumasta nousemiseksi on sanottu vaativan uuden superveturin, niinkuin Nokia aikoinaan. Miksi sitten sitä alaa mistä naula saattaisi lähteä vetämään nakerretaan sitten niin paljon?
Itse en ole vielä törmännyt sellaiseen ruotsalaiseen joka ei osaa englantia edes auttavasti, mutta olen törmännyt moneen venäläiseen jotka eivät ole ymmärtäneet kielipankistani sanaakaan.
Eikö meidän päättäjillämme oikeasti ole muuta tekemistä?
Ja eikös se Lipponen ole entinen poliitikko?
Omasta puolestani voin sanoa että olen kokenut ruotsinopetuksen enemmän minua itseäni syrjiväksi kuin mahdollisen Venäjän opetuksen, venäjästä olisi ollut minulle jopa hyötyäkin.
Väite että Venäjän opettaminen itäsuomalaisille olisi jollakin tavalla alentavaa on jo omassa älyttömyydessään aivan järjetön.
Tarkastelen asiaa seuraavista perusteluista käsin:
Asiassa kun ottaa huomioon sen että itäsuomessa tapahtuvan matkailun tuotoista suurin osa tulee nimenomaan venäläisturistien tuomana, tästä hyvin kertoo seuraava tilasto, Tokihan tuossa tilastossa käsitellään koko Suomea, mutta 2.97 miljoonaa lomamatkaa Suomeen.
Toistetaanpas vielä: 2,97 miljoonaa lomamatkaa Suomeen.
Edeleen vertailun vuoksi Ruotsin luvut
Ja edelleen jos jatketaan asian tutkimista ihan puhtaasti tilastotietoon nojaten: Ruotsalaiset jättivät maahamme vuonna 2009 155 milj. euroa
Ja venäläiset 534,5 milj euroa, mikä on muuten kolmannes koko vuoden matkailutuotosta.
Joten kun tarkastelee ihan tilastoitua faktaa niin miten niin itä-suomalaisia syrjittäisiin sillä että heille tarjottaisiin mahdollisuus osata venäjää?
Totta on että kahakat on viimeeksi käyty Venäjän kanssa mutta en vain nyt taas ymmärrä jutun perimmäistä tarkoitusta. Suomen taantumasta nousemiseksi on sanottu vaativan uuden superveturin, niinkuin Nokia aikoinaan. Miksi sitten sitä alaa mistä naula saattaisi lähteä vetämään nakerretaan sitten niin paljon?
Itse en ole vielä törmännyt sellaiseen ruotsalaiseen joka ei osaa englantia edes auttavasti, mutta olen törmännyt moneen venäläiseen jotka eivät ole ymmärtäneet kielipankistani sanaakaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)