maanantai 3. toukokuuta 2010

Eu:sta

Kreikkaa koettelee todellinen talouskurimus ja eu:n jäsenmaana suomellakin on tietenkin luonnollisesti velvollisuus taloudellisesti tukea kreikkaa nousemaan jaloilleen.

Tästä mieleeni juolahti se kuinka EU:hun liittymisen välttämättömyys on esittäytynyt tavalliselle ihmiselle.

Kuten valtionvarainministerimme Jyrki Katainen eilisissä uutisissa selkeästi lausui "Suomen on osallistuttava Kreikan pelstustoimiin, jos Kreikan annetaan kaatua on se hyppy yksin pimeään ja epätietoisuuteen" - Tämähän on tavan ihmiselle todellakin selvää. Jos sähkölaskun jättää maksamatta niin kyllähän valot katkeaa, mutta miksi minun täytyisi osallistua Kreikan elvytystalkoisiin jotta minulla on valot, eikä minun tarvitse olla yksin?

Juurikin joudumme kansakuntana odottamaan EU:n mukanaan tuomaa ihmettä taloustaantumasta nousemiseksi. Itse odottelin ennen taantumaa EU:n hyvien puolien näkymistä minun arjessani, vaan tuo ryökäles taantuma kun iski taas tiellensä. Kun tässä meinaan äkkiseltään listaa niin EU:n näkyvimmät vaikutukset ovat olleet älyttömissä paperisodissa ja lisäselvityksissä.

Joskus mietityttää että toiset virkamieskoneistot ovat olemassa itseään varten, ja näin on aina ollut, ei siinä mitään. Mutta oliko loppujen lopuksi aivan pakko mennä työntämään lusikkansa tähän soppaan. EU:n tämänhetkisellä ajatuksella, kaikilla mailla tulisi mennä tasapuolisesti yhtä hyvin ja kaikkien tulisi hymyillä autuuttaan.

Tasapäistäminen johtaa myös siihen että tukihakemusten käsittelyssä ja hakemisprosessissa noudatetaan tiettyä kaavaa ja jos se kaava sattuu olemaan se että maatalouden satokausi alkaa tammikuussa niin...

Tavallisen ihmisen käsityskyky ei aina riitä siihen että EU on tuonut tullessaan hänelle pienemmän tilipussin, ja lisää kuluja mutta tasoittanut valuuttaeroja ja luonut uutta tervettä globaalia kilpailua ja yrittämismahdollisuuksia.

Tavallisen ihmisen arjessa EU:n jäsenyys ei ole näkynyt kuin markan poistumisena ja lisämaksuina. Mietityttää mitä kaikkea Suomi olisi voinut tehdä niillä miljoonilla, ja pian miljardeilla joita se on EU:n jäsenmaksuina ja muina maksuvelvoitteina ja liitännäiskuluina EU toimintaansa työntänyt.

Ymmärrän kyllä vapaan työvoiman liikkumisen ja valuuttamarkkinoiden tasapäistämisen etujakin, mutta näen myös heikkoja kohtiakin. Se miten EU:ta markkinoitiin ennen äänestystänsä on ollut hyvin suurta soopaa, hintojen tuli laskea, palkkojen nousta, elintason muutenkin kohota.

Ai missä me olisimmekaan ilman Eu:ta.

Suomi kun oli kuitenkin 40-luvula vielä täysin agraarikulttuurissa ja 90-luvun lopulla Suomi lukeutui tekniikan ja tietotekniikan huippuosaajien joukkoon, 3 parhaan kärkeen.

2 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu. Yleensäkin (tota Kreikkaa miettien), kuinka suuri on meidän suomalaisten muitten auttamisvelvollisuus, ja missä se loppuu, vai loppuuko koskaan? Tulee muistaa, että meitä suomalaisia on promillen kymmenesosa maailman väestöstä.

Lakeudenmies kirjoitti...

Kiitoksia Yrjölle kommentista.

Tottahan toki on se että suomalaisia ei juurikaan ole maailman koko väestöön verrattaen mutta tottahan meille kuuluu auttamisvelvollisuus koska Suomi on hyvinvointivaltio, ja hyvinvointivaltion viitanhan lunastaa sillä rahasummalla mitä kykenee lahjoittamaan ulospäin, vaikka velan voimalla.